Kennelnimen myötä halusin vaihtaa blogin otsikkoa, mutten osannut, joten tein uuden blogin. Jatkan tästä, mihin edellinen juttu jäi. Eli Rixu ei koskaan päässyt starttaamaan Hauhon WTssä, kun se rupesi ontumaan. Luulen, että koira liukastui 180asteen kurvissa parketilla ja koska sillä oli liian pitkät kynnet, se loukkasi varpaansa. Muutama päivä lepoa ja nyt taas meno maistuu.

Osallistuimme kuitenkin keskieurooppalaiseen WT-viikonloppuun Hauholla ja se taas avasi silmiäni. Palaset loksahtelevat kohdilleen ja kohta piirtyy kokonaisuus näkyviin. Siirryin taas muutamaksi viikoksi hiomaan perusjuttuja. Innostuin niin, että ilmottaudun A-kokeeseen Ähtäriin. Saa nähdä mahdummeko, kun muutama muukin haluaa sinne.

Meillä on kyllä aika taival talsittavanamme. Tein muutaman riistatreenin ja koira menee pillin läpi. Olisi pitänyt ottaa riista aikaisemmin kuvioihin mukaan. Nyt sitten tahkotaan ja emäntä juoksee. Kai se joskus hiffaa, että riistaa on paljon eikä sen tarvitse tuoda kaikkea ja noutojärjestyksen määrään minä. Vauhtia on enemmän kuin lääkäri määrää eikä hämäläinen osaa ennakoida tarpeeksi. Luulisi, ettemme ole paljoa harjoitelleet.... Mutta nyt harjoitellaan paljon.